Esipuhe (David Skitt) Ajan päättyminen

Häkellyttävä kartta esitettiin televisioruuduilla eri puolilla maailmaa maaliskuussa 2013. Se kuvasi maailmankaikkeuden tilaa 380 000 vuotta alkuräjähdyksen jälkeen. Yleisön kiinnostus tähän ”pikkuiseen” roihahti, mutta laantui aika nopeasti ehkä siksi, että vuosikymmeniä kestäneen avaruuden tutkimisen jälkeen pidämme näitä löydöksiä itsestään selvinä. Hubble-avaruusteleskooppi on monien vuosien ajan lähettänyt maahan hämmästyttäviä, kauniita kuvia massiivisista energian purkauksista miljardien valovuosien päässä.

Näiden ihmeellisten näkymien paljastuttua meille ei ehkä ole kovin yllättävää, että monet filosofit ja tiedemiehet ovat nostaneet esiin perimmäisen kysymyksen ihmisen tajunnan paikasta universumissa. Mieleen nousee haastavia ja pelottaviakin kysymyksiä alkaessamme pohtia, mitä voimme ymmärtää ja oppia maailmankaikkeudesta. Kauan sitten ranskalainen tiedemies ja uskonnollinen kirjailija Blaise Pascal piti ääretöntä avaruutta ”pelottavana”, ja omana aikanamme evoluutiobiologi Richard Dawkins vakuuttelee meille, että universumi ”ei välitä” ihmisen mieltymyksistä. Samasta aiheesta Jiddu Krishnamurti ja fyysikko David Bohm keskustelivat Ajan päättymisessä. Valtavat ajanjaksot ja etäisyydet universumissa tekevät melkein hyödyttömäksi kaiken syvällisen tutkimisen pieneltä ”kolmannelta kiveltä avaruudesta”.

Filosofi Thomas Nagel kiteytti hyvin kirjassaan Mieli ja kosmos, että aihetta tulee lähestyä nöyränä ja loputtoman uteliaalla otteella:

Haluaisin laventaa rajoja sen suhteen, mitä katsotaan olevan mahdotonta ajatella siksi, että niin vähän todella ymmärrämme maailmasta… On täysin mahdollista, että totuus on ulottumattomissamme johtuen synnynnäisistä kognitiivisista rajoitteistamme, eikä pelkästään ihmisen nykyisen älyllisen kehitysasteen tuolla puolen. Uskoakseni emme voi tietää sitä ja on järkevää jatkaa järjestelmällisesti sen etsimistä, miten me ja muut elolliset asetumme maailmaan.

Neurotutkija Christof Koch väittää rohkeasti kirjassaan Consciousness: Confessions of a romantic reductionist:

Koko kosmos on täynnä tietoisuutta. Meitä ympäröi ja kietoo tajunta. Se on ilmassa, jota hengitämme, maassa jolla astelemme, suolistossamme asustavissa bakteereissa ja aivoissa, jotka mahdollistavat ajattelemisen.

Sekä Thomas Nagel että Christof Koch heijastavat näkemyksissään kumpikin omalla tavallaan halukkuutta laajentaa ihmismielen horisonttia. Juuri tällainen raikas innovatiivinen tutkimisen ilmapiiri huokuu luontevana dialogeissa, joita Jiddu Krishnamurti ja David Bohm kävivät Ajan päättymisessä. Krishnamurtin osana oli osoittaa, että harhan psykologisesti erillisestä itsestä on päätyttävä ennen kuin mieli voi sukeltaa syvälle sellaisiin teemoihin kuin ihmisen paikka maailmankaikkeudessa. Hän ja Bohm keskustelivat näiden harhojen syystä ja yksityiskohtaisesti erityisesti niiden tuottamista ristiriidoista. Hän oli vahvasti vastaan näkemystä, että rationaalisesti tutkimalla tähän kysymykseen voisi saada syvällisen ja muutoksen tuottavan ymmärryksen. Vaikuttaisiko asioiden syvällinen tarkastelu elämäämme arjessa? Krishnamurtin mielestä kyllä. Ihmisen ei tarvitse olla säikky todistaja, hämmästynyt tai hämmentynyt hylkiö universumissa. Pohjia myöten he tutkivat, mitä tuollainen ”psykologinen maanpako” voisi tarkoittaa ihmiskunnalle.

 

Tässä uudessa ja laajennetussa painoksessa on kaksi dialogia enemmän kuin aikaisemmassa kirjassa julkaistut kolmetoista. Lisäksi tämän täysimittaisen painoksen liitteenä on myös kaksi myöhemmin käytyä dialogia osassa, jonka nimi on ”Ihmiskunnan tulevaisuus”. Esipuheessaan David Bohm kuvasi niitä täydentäviksi ja totesi niiden soveltuvan Ajan päättymisen dialogien pohjustukseksi. Me editoijat kuitenkin arvelimme, että toisessa keskustelussa tehty ero aivojen ja mielen välillä kätevästi päättää koko sarjan. Lukija tehköön oman valintansa.

Näiden viidentoista keskustelun lukemista helpottaa, jos tämän kirjan lukemiseen yhdistää äänitallenteiden kuuntelemisen. Tauot keskusteluissa sallivat sanotun pohtimisen, ja huumorihippusiakin on havaittavissa Jiddu Krishnamurtin ja David Bohmin etsiessä parhaita sanoja vuoropuhelussaan. Osoitteesta www.jkrishnamurti.org voi ladata äänitallenteita.

David Skitt