Nämä dialogit Jiddu Krishnamurtin ja fyysikko David Bohmin välillä alkoivat inhimillisten ristiriitojen alkuperän pohdiskelulla. Molempien mielestä ristiriidat johtuvat minuudesta, joka luonteensa takia paitsi eristää ja kytkee aikaan, myös altistaa meidät virheellisesti luottamaan ajatukseen. Ajatuksemme perustuvat aina menneisyytemme rajoittaviin kokemuksiin. Keskusteluissa nousi esiin mahdollisuus, että suora näkeminen lopun tästä virheellisestä käsityksestä. Seuraavaksi huomio siirtyi kuoleman merkityksen tutkimiseen ja he tunnustelivat kaiken olevaisen perustaa ja tajunnan asemaa maailmankaikkeudessa. Viimeiset keskustelut porautuivat siihen, miten Krishnamurti ja Bohm näkevät perimmäisten kysymysten ja arkielämämme liittyvän syvällisellä tavalla toisiinsa ja mitä voimme tehdä tiellämme olevien esteiden poistamiseksi.
Näiden kahden miehen taustat voisivat tuskin olla erilaisemmat. Jiddu Krishnamurti syntyi Intiassa ja oli 13-vuotias, kun Teosofinen seura valitsi hänet maailmanopettajan ”käyttövälineeksi”. Tästä roolista hän päättäväisesti luopui 34-vuotiaana. Hän matkusti eri puolilla maailmaa 90-vuotiaaksi asti pitäen puheita ja keskustellen ihmisten kanssa. Muodollista koulutusta hänellä ei ollut, ja hän torjui häneen liitetyt ammattinimikkeet. Hän ei myöskään halunnut puheitaan määriteltävän muodollisin termein, vaan kuvaili puhuvansa yleisöilleen ”ystävänä” ja sanoutui jyrkästi irti auktoriteettiasemasta. Hän kehotti kuulijoitaan testaamaan sanojensa totuudellisuutta omassa arjessaan. Meditaatio ja siihen liittyvä suora näkeminen olivat Krishnamurtille elämäntapa.
Amerikassa syntynyt David Bohm on yksi viime vuosisadan merkittävimmistä teoreettisista fyysikoista. Hän valmistui Pennsylvanian yliopistosta ja väitteli tohtoriksi 26-vuotiaana Berkeleystä, Kalifornian yliopistosta Robert Oppenheimerin ohjauksessa. Sitten hän opetti Princetonissa työskennellen läheisesti Einsteinin kanssa. Väitetyistä kommunistisympatioista Bohm joutui McCarthyn mustalle listalle ja hänet karkotettiin Yhdysvalloista. Hän sai paikan Sao Paolon yliopistosta Brasiliasta ja päätyi lopulta professoriksi Birkbeck Collegeen Lontoon yliopistossa. Hän kirjoitti paljon fysiikan teemoista ja teki uraauurtavaa tutkimusta kuolemaansa asti.
Tämä kirja on koottu dialogeista, jotka käytiin Jiddu Krishnamurtin ja professori David Bohmin välillä Amerikassa ja Englannissa huhti- ja syyskuun välillä 1980. Silloin kun keskustelussa oli sattumoisin läsnä muita ja he osallistuivat keskusteluun, heistä käytetään yhtä poikkeusta lukuun ottamatta termiä kysyjä, ei henkilön nimeä.
Kirjan toisen osan muodostava liite koostuu kahdesta vuonna 1983 käydystä keskustelusta. Niissä Bohm ja Krishnamurti puhuvat ihmiskunnan tulevaisuudesta. Vaikka keskustelujen aihe on uusi ja erilainen, ne on sisällytetty tähän kirjaan, koska niissä syvennytään samoihin keskeisiin kohtiin kuin Ajan päättymisessä.
David Skitt, 2014
